MATKALTA - Varjokuva

Kirjoitus viralliseen sanomayksikköön kevään etenemisestä.

Arvoisat lukijat.

Terveisiä aurinkoisesta Helsingistä!

Varjokuva-yhtyeen jäsenet yllyttivät allekirjoittanutta kertomaan viimeaikojen kuulumisia ja havaintoja kuluneen kevään keikkamatkoilta ja miksei vähän muualtakin.

Olen hieman laiska kirjoittelija ja kieltämättä viivyttelin. Tottapuhuen jännitti, koska tämä on ensimmäinen kerta. Sallinette, että vaihdan tässä kohtaa itselleni luontevampaan puhekielenomaiseen ilmaisuun.

Aloitetaan vaikka Maaliskuun Lapinrundista.

Naapurivaaran Suurtanssiaisten jälkeen suuntasimme kohti Äkäslompoloa, jossa saimme viettää vapaapäivän, koska Sunnuntaina on yleensä vapaata. Tietenkin säntäsimme Juhon ja äänimiehemme Oton kanssa heti Muonioon hakemaan hiihtovarusteita ja jäimmekin Olostunturiin koko päiväksi harrastamaan alppihiihtoa. Pidin siinä samalla kundeille vähän hiihtokoulua jo virankin puolesta. Olenhan opettanut kyseistä lajia tuossa tunturissa vuodesta 1995 tauotta tähän päivään asti, enkä lopeta ikinä.

Palasimme Äkäkseen ja iloksemme vanha bändikaverini Jorkka oli Pirtukirkossa keikalla. Tuhat tulimmaista,Jorse!

Keikka ylitti kaikki odotukset, Jorkka oli erittäin hyvässä vedossa ja bändi aivan mahtava. Kaverit soittivat kahden tunnin setin herpaantumatta hetkeksikään. Kunnioitettava suoritus, mikä johti siihen, että seuraavana iltana omalla keikallamme ylitimme reilusti kiveenhakatut 45 min setit roimasti ihan huvin vuoksi ja siksi, että soittaminen on kivaa ja virkistävää.

Seuraavana päivänä käytiin vielä Yllästunturissa laskemassa ja mukaan tuli myös Juha. Saatiin tuntumaa ison tunturin tuuliolosuhteisiin ja sivutuulen kinostamiin rinteisiin. Opettavaista.

Illalla keikalle ja Suurtanssiaiset siitä kehkeytyi.

Rundi jatkui seuraavana päivänä Leville, Luostolle, takaisin Äkäkseen ja siitä Ouluun. Joka päivä oli hiihtoa jossain muodossa. Mulla oli perintiset ja luisteluvehkeet mukana. Maastohiihdosta sen verran, että oli kyllä erittäin mukavaa ja nautinnollista hiihtää hyviä latuja, eikä kertaakaan ottanut päähän vastaantulijoiden iloiset ja hymyilevät naamat. Suksi kulki mukavasti, olinhan ne itse voidellut.

Rundi meni siis mukavasti, eikä bussissakaan ilmennyt vikoja.

Palattiin Etelä-Suomeen ja soittajan arki jatkui ahkerasti keikkailemalla kuten asiaan kuuluu.

Sitten tuli vappu.

Auran Nuortentalolla satoi aatonaattona kymmenen senttiä lumiräntää. Onneksi oli vielä talvirenkaat alla. Samaan aikaan toisaalla avattiin kesälavoja. Räntäsateessa. Siinä saa kyllä jorata silmittömän raivon vallassa saadakseen ruumiinlämmön pysymään plussan puolella.

Vappupäivänä oli lyhyt matka keikalle. Olin Bottalla Museokadulla, siis parin korttelin päässä kotoa.

Ystäväni Roope oli koonnut kvartetin Vappulounasta varten Bottan juhlasaliin. Soitimme siellä 14.15-16.30 kaksi settiä kaikenlaista musiikkia ja siirryimme sen jälkeen viideksi alakertaan Manalaan. Roudattiin kamat sinne ja ryhdyttiin musisoimaan.

Aloitimme 17.00 ja soitettiin yhtä mittaa ilman taukoa 19.45 asti.Tilanteet

vaihtelivat ja saimme iloksemme säestää taiteilija Kojoa, Töölön kundia, muutaman kappaleen verran. Ilta oli rattoisa, eikä ajan kulua huomannut soiton tiimellyksessä. Aika ajoin tunsin hieman puutuneisuutta takaneljännesten alueella.

Tämän tyyppiset keikat ovat virkistäviä. Koskaan ei tiedä,mitä tapahtuu seuraavaksi ja vähän pidemmätkin soittoajat tuntuvat kuluvan nopeasti. Mitäs sitä turhia taukoja pitämään,kun on hauskaa. Tavanomaiset 45 min jaksot tuntuvat kevyiltä tämän jälkeen.

Tänään näyttäisi olevan keikka Silja Europalla, siis 7.5.2017

Taidanpa ryhtyä pakkaamaan varusteita,koska tänä iltana on Kaikkien Aikojen Suurtanssiaiset!

Jazzterveisin

Heikki Sandren

Patteristi

Matkalla Peurunkaan 5.10….

12.9. Keikkakalenteria päivitetty…

Keikkakalenteri päivitetty 3.8. :)

Uutta!!!

Kalenteria päivitetty (19.6.) :)

Kirjoitus viralliseen sanomayksikköön kevään etenemisestä.

SPOTIFY